Tutkijat käyttävät väärää muistia opettamaan lintuja laulamaan

Ei ole harvinaista, että tutkijat käyttävät eläimiä, joiden fysiologiset ominaisuudet ovat samanlaisia ​​kuin ihmisillä, yrittääkseen ymmärtää joidenkin elinten ja toimintojen toimintaa. Päinvastoin, tämä tekniikka on edelleen yksi eniten käytettyjä. Esimerkiksi seeprapohjaisia ​​lintuja käytetään tutkijoihin ymmärtämään ihmisen puheen mekanismeja, koska lintujen ja ihmisten ääni-kehitys on melko samanlainen.

Äskettäisessä tutkimuksessa taas käytettiin lintuja. Ryhmä neurotieteilijöitä istutti väärän muistin melodioista, joita linnut eivät koskaan kuule. He käyttivät aoptogeneettistä valoa elävän kudoksen hallintamenetelmää lintujen aivojen erityisten hermosolujen aktivoimiseksi.

Pulssittamalla kevyttä työkalua asetetulla nopeudella kohdentamalla tiettyjä neuroneja, tutkijat pystyivät koodaamaan "muistin" lintujen aivoissa. Aika, jolloin neuronit pidettiin aktiivisina, vastasi melodioiden nuotien pituutta, jonka linnut myöhemmin pystyivät muistamaan.

Tämä lintulaji oppii laulamaan yleensä kasvattamalla kuuntelemalla vanhempiaan ja muita aikuisia laulaen. Tutkimus osoittaa, että työkalu otti vanhempien roolin ohjaten lintua muistamaan melodian kuulematta sitä.

Kuva: Pixabay

Samankaltaisia ​​löydöksiä ihmisen aivoissa voidaan tarvita

Science-lehdessä julkaistu tutkimus on ensimmäinen, joka vahvistaa, että aivoalueet koodaavat "käyttäytymismuistia" ja ohjaavat matkimaan tiettyä puhetta tai käyttäytymistä. Neurotieteilijä Todd Roberts Texasin yliopiston lounaisesta lääketieteellisestä keskuksesta huomautti, että "kaksi aivoaluetta, joita testimme tässä tutkimuksessa, edustavat vain yhtä palapeliä".

Tutkijat havaitsivat myös, että vaikka kahden aivialueen välinen kommunikaatio olisi häiriintynyt sen jälkeen, kun lintu olisi oppinut kappaleen muistin kautta, se kykenee silti laulamaan sen. Nyt, jos viestintä katkaistaan ​​ennen kuin hän pystyi muodostamaan muistin, hän ei voinut koskaan oppia sitä.

Roberts totesi edelleen, että voi viedä aikaa, ennen kuin vastaavat löytöt tehdään ihmisen aivoista. "Ihmisen aivot ja puheeseen ja kieleen liittyvät reitit ovat valtavasti monimutkaisempia kuin lintupiirit, mutta tutkimuksemme tarjoaa vahvoja vihjeitä siitä, mistä etsiä lisää tietoa hermoston kehityshäiriöistä", hän selitti.

Tutkimuksen tulisi edelleen selvittää kuinka äänioppiminen ja kielen kehitys tapahtuvat ihmisen aivoissa.