Vihasiko Karl Marx todella kapitalismia?

Yhdelle marxismin voimakkaimmalle stereotypialle on ominaista sen vastustus ja kapitalismin hylkääminen. Marxin selitys kommunismista ei kuitenkaan ole kapitalistisen mallin yksinkertainen hylkääminen. Marx näki historian etenemisenä yhteiskunnissa, jotka yrittivät tuottaa mahdollisimman paljon pääomaa hyödyntämällä erilaisia ​​luokkia.

Kommunismi oli Marxin idealisoitu yhteiskunta, ymmärrys ihmisen edistyksestä: ihmiset tuottavat suuren määrän pääomaa ilman luokan erottelua. Tästä syystä Marx näki kapitalismin parannuksen aikaisempiin tuotantotapoihin, varsinkin kun se johtaisi kommunismiin.

Nykyaikaisen kommunismin pahamaineista isää Karl Marxia ei voida mainita ilman, että hän liittyy tiettyihin leimauksiin joissakin länsimaissa. Yhdessä Friedrich Engelsin kanssa Marx kehitti ja popularisoi kommunismia modernille yleisölle, viime kädessä käynnistäen lukuisia vallankumouksia ja sosiaalisia muutoksia, jotka saattoivat poiketa tai olla poikenneet sen määräyksistä.

Kapitalismi ja luokkajaon yksinkertaistaminen

Marx nähdään monille suurena kapitalismin vihollisena - yhtenä teollisuusmaiden perusperiaatteista, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa. Marx vihasi kuitenkin feodalismia ja tribalismia paljon enemmän kuin kapitalismi. Tämä johtuu siitä, että kapitalismissa ja kommunismissa oli yksi iso yhteinen kohta: kyky tuottaa runsaasti materiaalia.

Marxille koko historia on seurausta luokkataisteluista ja hyväksikäytöstä tuottaa enemmän tavaroita hallitsevalle luokalle. Esihistorialliset yhteiskunnat olivat tasa-arvoisia, luokittelemattomia, mutta aineellisen niukkuuden alaisia. Kehityksen jälkeen ihmiskunta alkoi tuottaa enemmän materiaalia, mutta jaettiin luokkiin. Tribalismi johti arkaaisiin tuotantomuotoihin, mikä johti feodalismiin, mikä puolestaan ​​johti kapitalismiin.

Kapitalismi on rikkonut feodalismin monimutkaiset luokkarajat ja luonut erittäin menestyvän taloudellisen tuotantotavan, joka perustuu vain kahteen luokkaan: porvaristoon ja proletariaattiin. Porvaristo kontrolloi tuotantotapoja ja siten voittoa. Proletariaatti ohjaa työtä.

Materialismi ja kuluttaja

Ilmeisesti Marx piti materialismista ja kuluttajasta, samoin kuin teollistumisesta, vastakohtana vihalleen maaseudun elämälle. Hän halusi koko ihmiskunnan pääsevän porvariston materiaaliseen runsauteen. Tästä syystä on merkkejä siitä, että hän piti kapitalismista, joka eliminoi keskiaikaisten luokkien turhaa, luomalla hallituksen yksinomaan porvariston liiketoiminnan hoitamiseksi ja tuottamaan valtavia määriä pääomaa enemmän ihmisille.

Vain kapitalismin olemassaolon myötä kommunismi on mahdollista, sillä vain kapitalismilla on kyky tuottaa runsaasti materiaalia, joka riittää tyydyttämään kaikkien tarpeet ja toiveet.

Kommunismi on massaohjattua kapitalismia, joka lopettaa luokan hyväksikäytön. Koska proletariaatti hallitsee kaikkia kapitalismin näkökohtia, Marx uskoi ihmiskunnan olevan vapaa. Nähdessään sen, että molemmat sosiaaliset mallit eivät ole lopulta täysin päinvastaisia: niiden tavoitteena oli tuottaa suuria määriä pääomaa materialismin ja kuluttavuuden nimissä teollistumisen kautta.

* Lähetetty 10.5.2014