Kuinka ensimmäinen maailmansota auttoi sääennusteissa sellaisena kuin me sen tiedämme

Sääkyselyt ovat rutiinia nykypäivän monille ihmisille, mutta oli aika, jolloin kesti paljon enemmän kuin puhelimen hankkiminen tai television sanomalehden katsominen, olisiko tulevina päivinä kylmiä, kuumia, Aurinko tai sade. Ensimmäisen maailmansodan aikana tarvittiin niin monta tuntia matematiikkaa, että se satoi lunta ja "rantaa", kun taas meteorologi jatkoi laskentaansa.

1

Sää on aina ollut huolenaihe ihmisille, ja heidän käyttäytymisensä ymmärtäminen oli kriittistä horisontin ulkopuolella olevien satojen tai seikkailunhaluisten menestykselle. Ilman syvällistä tutkimusta lukemattomista luonnonilmiöistä ei ole vaikeaa ymmärtää, miksi niin monet ihmiset ympäri planeettaa ovat yhdistäneet myrskyt jonkin supervoiman jumalan raivoon.

2

Jos ei edes tänään, useimpien ihmisten mielestä sääennustetta luotettavana kaiken käytettävissä olevan tekniikan avulla tuhansien vuosien ajan. Kyllä, kenelläkään ei ollut aavistustakaan mitä tapahtuu. Niin paljon, että voisit toimia uhreina jumalille riippuen siitä, milloin olet syntynyt ihmiskunnan historiassa. Loppujen lopuksi riitti nostamaan sykkivä sydän taivaalle niin, että kaikki oli hyvin, eikö niin? Rauha hallitsisi, ja ruoka ei estä tulemasta ulos maasta.

3

Vaikka emme enää harjoita uhrausrituaaleja, juuri toisenlaisen verenvuodatuksen aikana muuttuvan sää ymmärtäminen vei suuren harppauksen. Vuosina 1914–1918 ensimmäinen maailmansota osoitti, kuinka sääolojen tuntemus oli välttämätöntä operaatioiden onnistumiselle. Esimerkiksi myrskyn tai kylmän rintaman ennakointi voi pelastaa ihmishenkiä.

Läpi historian on ollut monia tapauksia todellisista strategisista katastrofeista, jotka johtuvat ilmapiirin tietämättömyydestä. Sekä tien päällä että taistelukentällä eri armeijat kohtasivat ongelmia, jotka liittyivät ajan ”arvaamattomuuteen”. Ensimmäisen maailmansodan aikana se ei ollut erilainen; tuulen voiman ohjeiden puuttuminen johti jopa joihinkin joukkoihin kärsimään omien myrkyllisten kaasujensa vapautumisesta.

5

Brittiläinen matemaatikko Lewis Fry Richardson, joka toimi sodan aikana ambulanssikuljettajana, pani merkille jotkut näistä katastrofaalisista tilanteista. Kaudella hän ei ollut huolissaan ihmishenkien välittömästä pelastamisesta, vaan myös estämään muiden vastaavien tilanteiden syntymisen tulevaisuudessa perustelujen puutteen vuoksi.

6

Hyödyntäen äskettäin käynnistettyä ”norjalaista syklonimallia”, tutkimusta, joka korosti ensin hyvin määriteltyjen ilmamassajen olemassaoloa ja niiden siirtymiä, Richardson otti kynän ja paperin ja aloitti matemaattisten taitojensa käytön. Hän halusi laskea ilmakehän käyttäytymisen tietääkseen seuraavat liikkeensä, ei riippuen ennusteista, jotka on tehty toistaiseksi vertailuista aiempiin tapahtumiin.

Richardson tajusi, että hänen ajatuksensa tuotti tärkeitä säätuloksia, mutta näki pian, että sen tekeminen olisi epäinhimillistä. Matemaatikko kesti jopa 6 viikkoa saadakseen päätökseen vain 6 tunnin ennusteen ja yhden pisteen kartalla laskelmat. Toisin sanoen henkilön olisi mahdotonta tehdä kaikki tarvittavat tilit ajoissa sodan auttamiseksi. Itse asiassa se ei edes säästäisi vaatteita pyykkinarulla.

8

Vuonna 1922, julkaistuaan Numerical Process Weather Forecast -tutkimuksen, britit unelmoivat jopa sääennustejärjestelmästä, joka tarvittaisi 64 000 ihmisen tietokonetta tehokkaaseen toimintaan. Löysitkö siitä outoa? Sana "tietokone" tarkoitti tuolloin henkilöä, joka suoritti laskelmia peräkkäin työksi. Hän laski.

9

Richardson epäonnistui toteuttamaan suunnitelmaansa käytännössä, mutta hänen konseptinsa jatkui, kunnes se tuli kannattavaksi 1940-luvulla, kun keksittiin tietokoneet sellaisena kuin me sen tiedämme (hyvin, ei tarkalleen ...). Oikeiden vitsien lisäksi ne olivat naurettavan hitaita verrattuna siihen, mitä meillä on tänään kotona, mutta ne olivat jo uskomattoman nopeampia kuin miehet laskeakseen valtavia määriä muuttujia.

10

Ensimmäinen sähköinen sääennuste tehtiin vuonna 1950, ja laskenta kesti 24 tuntia. Hitauden lisäksi se oli tarkoitettu vain seuraavalle päivälle. Meille onneksi vuodet ovat kuluneet, ja ilmastotutkimus on kehittynyt, samoin kuin tekniikkakin, edelleen Richardsonin ensimmäisen maailmansodan aikana ajatellun matematiikan vaikutuksesta.

11

Tänään voimme tarkistaa sääennusteet mistä päin maailmaa milloin tahansa muutamalla napsautuksella. Mutta luotatko heihin täysin? Se ei ole aika tyttö syy! Totuus on, että emme vieläkään ymmärrä 100% siitä, kuinka tämä maapallon ympäröivä voimakas kaasukerros toimii.

12